Sivuillamme Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto ja Kvalitatiivisen aineiston kerääminen selitetään aineiston keräämisen eri menetelmiä. Tällä sivulla kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten kerättyjä tietoja hyödynnetään.
Käytettävissä on monia mahdollisia tekniikoita, mutta tärkeää on, että käyttämäsi tekniikka on sopusoinnussa tutkimuksen perustana olevan filosofisen näkemyksen kanssa.
Monia analyysijärjestelmiä voidaan käyttää useisiin erityyppisiin aineistoihin, joten sen valinta, mitä käytetään, on melko subjektiivinen. Se riippuu filosofiasta ja myös omista taidoistasi ja mieltymyksistäsi.
Kieltä sisältävän laadullisen aineiston analyysijärjestelmät
Usein laadullisen tutkimuksen tuotos on sanojen muodossa.
Voit esimerkiksi kerätä aineistoa kirjallisista teksteistä tai kirjoitetuissa teksteissä, syvähaastattelujen tai kokouspöytäkirjojen avulla. Easterby-Smithin, Thorpen ja Jacksonin kirjassaan Management Research (Johtamistutkimus) julkaiseman teoksen mukaan kielipohjaiselle aineistolle on kuusi pääanalyysijärjestelmää, joita voidaan käyttää myös muunlaiselle aineistolle.
Sisällönanalyysi
Tässä aloitat ajatuksilla hypoteeseista tai teemoista, jotka saattavat nousta esiin, ja etsit niitä keräämästäsi aineistosta. Voit esimerkiksi käyttää värikoodaus- tai numerointijärjestelmää eri teemoja käsittelevän tekstin tunnistamiseen, ryhmitellä ajatuksia ja kerätä todisteita kutakin teemaa koskevista näkemyksistä.
Pohjanäkökulma-analyysi
Tämä on samankaltainen kuin sisällönanalyysi, koska siinä käytetään samankaltaisia koodaustekniikoita. Pohjautetussa analyysissä ei kuitenkaan lähdetä liikkeelle määritellystä pisteestä. Sen sijaan annat aineiston ”puhua puolestaan”, ja keskusteluista ja keskusteluista nousee esiin teemoja. Käytännössä tämä voi olla paljon vaikeampaa, koska se edellyttää, että jätät lukemasi sivuun ja keskityt aineistoon.
Joidenkin ihmisten, kuten Myers-Briggsin ”P”-tyyppien, voi olla paljon helpompi toteuttaa tämä analyysimuoto kuin muiden. Katso lisätietoja Myers-Briggsin tyyppi-indikaattoreita käsittelevältä sivulta.
Nämä kaksi ensimmäistä lähestymistapaa eivät oikeastaan ole niin erillisiä kuin kuvaus antaa ymmärtää.
Sen sijaan puhtaat lähestymistavat sijaitsevat spektrin vastakkaisissa päissä. Esimerkiksi puhtaassa sisällönanalyysin lähestymistavassa olisi kiinteitä teemoja. Jos aineistosta kuitenkin nousee esiin lisätietoa, joka ei sovi ennalta tunnistettuihin teemoihin, saatat haluta päivittää ja mukauttaa teemojasi tutkimuksen kuluessa. Tämä lähestymistapa on siirtymässä kohti hybridi-lähestymistapaa ja ehkä pragmaattisempi lähestymistapa kuin kumpikaan puhdas järjestelmä.
Sosiaalisten verkostojen analyysi
Tässä analyysimuodossa tutkitaan yksilöiden välisiä yhteyksiä keinona ymmärtää, mikä motivoi käyttäytymistä.
Sitä on käytetty esimerkiksi keinona ymmärtää, miksi jotkut ihmiset menestyvät työssä paremmin kuin toiset ja miksi jotkut lapset karkasivat todennäköisemmin kotoa. Tämäntyyppinen analyysi voi olla hyödyllisintä yhdessä muiden menetelmien kanssa, esimerkiksi jonkinlaisen sisällön- tai pohjautuvan analyysin jälkeen, jotta voidaan tunnistaa yhteisiä teemoja ihmissuhteista. Tällaisessa analyysissä on usein hyödyllistä käyttää visuaalista lähestymistapaa, jossa luodaan verkostokaavio, joka osoittaa verkoston jäsenten väliset suhteet.
Diskurssianalyysi
Tässä lähestymistavassa ei analysoida vain keskustelua, vaan siinä otetaan huomioon myös sosiaalinen konteksti, jossa keskustelu tapahtuu, mukaan lukien aiemmat keskustelut, valtasuhteet ja yksilön identiteetin käsite. Se voi sisältää myös kirjallisten lähteiden, kuten sähköpostien tai kirjeiden, ja kehonkielen analyysin, joka antaa runsaasti tietoa käytettyjen sanojen ympärille.
Kerronta-analyysi
Tässä tarkastellaan tapaa, jolla tarinoita kerrotaan organisaatiossa tai yhteiskunnassa, jotta yritetään ymmärtää enemmän siitä, miten ihmiset ajattelevat ja järjestäytyvät ryhmissä.
Kerrontaa on neljää päätyyppiä:
- byrokraattinen, joka on hyvin strukturoitu ja looginen ja jossa on usein kyse kontrollin määräämisestä;
- pyrkimys, jossa tavoitteena on saada aikaan kaikkein kiehtovin tarina ja johdattaa muut menestykseen;
- kaaos, jossa tarinaa eletään pikemminkin kuin kerrotaan; ja
- postmoderni tarina, joka on pikemminkin samankaltainen kuin kaaosnarratiivit sikäli, että siinä tarinaa eletään, mutta jossa ”kertoja” on tietoinen tarinasta ja siitä, mitä hän yrittää saavuttaa.
Keskustelunanalyysi
Tätä käytetään paljolti etnografisessa tutkimuksessa. Siinä oletetaan, että kaikkia keskusteluja ohjaavat säännöt ja mallit, jotka pysyvät samoina riippumatta siitä, kuka puhuu. Siinä oletetaan myös, että se, mitä sanotaan, voidaan ymmärtää vain tarkastelemalla sitä, mitä tapahtui ennen ja jälkeen.
Keskusteluanalyysi edellyttää aineiston yksityiskohtaista tarkastelua, mukaan lukien tarkkaan, mitä sanoja käytetään, missä järjestyksessä, limittävätkö puhujat puhettaan ja mihin painotus on sijoitettu. Siksi keskustelunanalyysin transkriptiossa käytetään yksityiskohtaisia konventioita.
Kuten sisällönanalyysi ja pohjautuva analyysi, myös diskurssi-, narratiivi- ja keskustelunanalyysin voidaan katsoa kuuluvan kielimuotojen analyysijärjestelmien kirjoon. Se, mitä käytetään, riippuu siitä, mitä analyysillä halutaan saavuttaa.
Tietokoneavusteinen analyysi
On olemassa monia tietokonepaketteja, jotka on suunniteltu tukemaan ja auttamaan laadullisen (kielipohjaisen) aineiston analyysissä, näitä ovat NVivo, Atlas.ti ja vastaavat. Niiden käyttö ei kuulu tämän sivun aihepiiriin, mutta niitä käytetään laajalti suurten aineistomäärien analysointiin, mikä vähentää tutkijan painetta lukea ja koodata kaikkea itse.
Jos ajattelet, että tutkimuksessasi saattaisi olla tarpeen käyttää tämäntyyppistä pakettia, sinun on luultavasti parasta keskustella asiasta ohjaajasi tai kollegasi kanssa, jolla on kokemusta paketin käytöstä ja joka voi neuvoa sinua sen käytössä.
Varoituksen sana
Tämä sivu on väistämättä vain lyhyt yhteenveto tekniikoista, joita voidaan käyttää kielipohjaisten kvalitatiivisten aineistojen analysoinnissa. Se on todennäköisesti riittävä antamaan käsityksen siitä, onko tekniikasta hyötyä.
Jos kuitenkin päätät käyttää jotakin tässä mainittua tekniikkaa tai järjestelmää, sinun tulisi lukea lisää kyseisestä tekniikasta ja keskustella suunnitelmistasi yksityiskohtaisesti jonkun sellaisen henkilön kanssa, jolla on kokemusta sen käytöstä.