Half and Half Nails eli Lindsayn kynnet mainitsi ensimmäisen kerran Bean (1) vuonna 1964, ja myöhemmin Lindsay (2) kuvasi ne vuonna 1967 kroonista munuaissairautta sairastavilla potilailla. Niitä voi esiintyä erilaisissa sairauksissa mutta myös terveillä henkilöillä. Eräs 57-vuotias potilas, jolla ei ollut merkittävää patologista anamneesia, kääntyi puoleemme kaikkien sormien (kuva 1) ja varpaiden (kuva 2) kynsien värjäytymisen vuoksi. Värimuutos tapahtui 17 vuotta sitten ja oli jatkunut siitä lähtien. Potilaalla ei ollut merkittävää sukuhistoriaa, ja hän kiisti käyttäneensä pidempään huumeita, tupakkaa tai alkoholia. Kliinisessä tutkimuksessa kaikkien kynsien proksimaalisessa puoliskossa (50 % alueesta) havaittiin valkeahko värimuutos, kun taas distaalinen puolisko oli punaruskea ja siinä oli terävä rajaus proksimaaliseen puoliskoon. Väriero säilyi kynsien kasvusta huolimatta, eikä se muuttunut, kun kynsilaattoja painettiin pystysuoraan. Potilas kieltäytyi kynsien biopsiasta. Hematologiset ja biokemialliset laboratoriotutkimukset, virtsa, kilpirauhasen toiminta ja antinukleaariset vasta-aineet olivat kaikki normaalialueella. Kaliumhydroksidilla tehty suora mykologinen tutkimus oli negatiivinen, ja Sabouraud-viljelmät olivat steriilejä. Puolet ja puolet kynsistä tai Lindsayn kynnet on systeeminen onykopatia, jolle on kliinisesti ominaista proksimaalisen puolen kynnen valkoinen väritys ja kaikkien kynsien distaalisen puolen punaruskea väritys. Kynsien molemmat värimuutokset ovat aina hyvin erottuvia, ne eivät katoa paineen alaisena, eikä niiden kokoonpano muutu kynnen kasvaessa. Muutos voi koskea yhtä tai kaikkia sormien ja varpaiden kynsiä. Yleensä kynnen distaalinen osa vie 20-60 prosenttia kynnen pinnasta (3). Jotkut kirjoittajat samaistavat puolen ja puolen kynnen oireyhtymän Terryn oireyhtymään, vaikka tässä oireyhtymässä distaalinen kaistale on alle 20 % kynnen kokonaispituudesta. Puoliksi ja puoliksi -kynsiä esiintyy 20-50 prosentilla potilaista, joilla on krooninen munuaissairaus (4), mutta niitä voi esiintyä myös Crohnin taudissa (5), Behçetin taudissa (6), pellagra-sitrullinemiassa (7), Kawasakin taudissa, kirroosissa ja jopa terveillä henkilöillä (8). Histologisesti proksimaalisen valkoisen kaistaleen katsotaan johtuvan kroonisesta anemiasta, joka on seurausta kapillaarien seinämän paksuuden lisääntymisestä tai kynnen ja luun välisen sidekudoksen liikakasvusta ja veren vähenemisestä subpapillaarisessa plexuksessa. Distaalinen ruskea kaistale johtuu melaniinikerrostumista (9). Puoli- ja puolikynsien syntymekanismi on epäselvä; kynnen ruskean värin prosenttiosuuden ja kroonisen munuaissairauden vaikeusasteen ja keston välillä ei ole korrelaatiota. Hemodialyysi ei aiheuta parannusta kynsimuutoksiin, mutta ne voivat parantua tai hävitä munuaisensiirron jälkeen (4). Tämä potilas kuuluu terveiden henkilöiden ryhmään, joilla on puolet ja puolet kynsistä -oireyhtymä, joka vaikuttaa kaikkiin käsien ja varpaiden kynsiin ilman, että käynnistävää syytä olisi löydetty. Diagnoosi tehtiin kliinisen tutkimuksen perusteella. Puolet ja puolet kynsistä -oireyhtymän ilmeneminen terveillä potilailla herättää mahdollisuuden geneettisestä alttiudesta taudille. Puolet ja puolet kynsistä -oireyhtymää esiintyy yleisesti kroonista munuaissairautta sairastavilla potilailla, mutta sitä voi esiintyä myös muiden sairauksien yhteydessä sekä terveillä henkilöillä.