Etsitkö PALS:n H:t ja T:t, mene TÄSTÄ.
ACLS:n H:n ja T:n tunteminen auttaa sinua valmistautumaan mihin tahansa ACLS-skenaarioon. ACLS:n H:t ja T:t on muistisääntö, jota käytetään apuna pulssittoman pysähdyksen tärkeimpien osatekijöiden, kuten PEA:n, asystolen, kammiovärinän ja kammiotakykardian, muistamisessa. Nämä H:t ja T:t liittyvät yleisimmin PEA:han, mutta ne auttavat sinua etsimään perimmäisiä syitä mihin tahansa ACLS:ään liittyvään rytmihäiriöön. Jokaista niistä käsitellään tarkemmin jäljempänä.
Hypovolemia, Hypoksia, Vetyionit (asidoosi), Hyper-/hypokalemia, Hypoglykemia, Hypotermia.
Toksiinit, Tamponaatio (sydän), Tension pneumothorax, Tromboosi (sepelvaltimo- ja keuhkoverisuonitulehdus) ja Trauma.
H:t ovat:
Lataa H:t ja T:t PDF
Hypovolemia
Hypovolemia eli nestetilavuuden häviäminen verenkiertoelimistössä voi olla merkittävä sydänpysähdyksen osasyy. Ilmeisen verenhukan etsiminen potilaalta, jolla on pulssiton pysähdys, on ensimmäinen askel määritettäessä, liittyykö pysähdys hypovolemiaan. Elvytyksen jälkeen tärkein toimenpide on suonensisäisen pääsyn/IO-yhteyden saaminen. Nestehaku tai nestebolus voi myös auttaa määrittämään, liittyykö pysähdys hypovolemiaan.
Hypoksia
Hypoksia tai riittävän hapen saannin puute voi olla merkittävä syy sydänpysähdykseen. Sinun on varmistettava, että potilaan hengitystiet ovat auki ja että potilaalla on rintakehän nousu ja lasku sekä molemminpuoliset hengitysäänet ventilaation yhteydessä. Varmista myös, että happilähde on kytketty oikein.
Vetyionit (asidoosi)
Hengitysasidoosin määrittämiseksi potilaalle on tehtävä valtimoverikaasuarvio. Estä hengitysasidoosi huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Ehkäise metabolinen asidoosi antamalla potilaalle natriumbikarbonaattia.
Hyper-/hypokalemia
Sekä korkea kaliumpitoisuus että matala kaliumpitoisuus voivat vaikuttaa sydänpysähdykseen. Tärkein merkki hyperkalemiasta tai korkeasta seerumin kaliumpitoisuudesta on pidemmät ja huiputetut T-aallot. Myös QRS-aallon leveneminen voi näkyä. Tätä voidaan hoitaa monin eri tavoin, joita ovat natriumbikarbonaatti (infuusiona), glukoosi+insuliini, kalsiumkloridi (infuusiona), kayeksalaatti, dialyysi ja mahdollisesti albuteroli. Kaikki nämä auttavat alentamaan seerumin kaliumpitoisuutta. Lue lisää hyperkalemiasta sydänpysähdyksen yhteydessä täältä.
Hypokalemian tai alhaisen seerumin kaliumpitoisuuden tärkeimmät merkit ovat litistyneet T-aallot, korostuneet U-aallot ja mahdollisesti laajentunut QRS-kompleksi. Hypokalemian hoitoon kuuluu nopea mutta hallittu kaliuminfuusio. Kaliumin antamiseen infuusiona liittyy riskejä. Noudata aina asianmukaisia infuusiostandardeja. Älä koskaan anna laimentamatonta laskimonsisäistä kaliumia.
Hypoglykemia
Hypoglykemia eli seerumin matala verensokeri voi vaikuttaa elimistöön monin tavoin kielteisesti, ja siihen voi liittyä sydänpysähdys. Hoitakaa hypoglykemiaa tiputetulla dekstroosilla matalan verensokerin kumoamiseksi. Hypoglykemia poistettiin H:sta, mutta sitä on silti pidettävä tärkeänä jokaisen sydänpysähdyksen saaneen henkilön arvioinnissa.
Hypotermia
Jos potilas on altistunut kylmälle, on ryhdyttävä lämmitystoimenpiteisiin. Hypoterminen potilas ei välttämättä reagoi lääkehoitoon ja sähköhoitoon (defibrillaatio tai tahdistus). Ydinlämpötila on nostettava yli 30 C:n (86 F) mahdollisimman pian.
T:t ovat:
Lataa H:t ja T:t PDF-tiedosto
Myrkytykset
Monien erityyppisten lääkeaineiden tahaton yliannostus voi aiheuttaa pulssittoman pysähdyksen. Yleisimpiä ovat trisykliset lääkkeet, digoksiini, beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat. Katuhuumeet ja muut kemikaalit voivat aiheuttaa pulssittoman pysähdyksen. Kokaiini on yleisin katuhuume, joka lisää pulssittoman pysähdyksen esiintyvyyttä. EKG-toksisuuden merkkejä ovat muun muassa QT-välin pidentyminen. Fyysisiä merkkejä ovat bradykardia, pupillioireet ja muut neurologiset muutokset. Verenkierron tukeminen vastalääkkeen tai käänteislääkkeen saamisen aikana on ensisijaisen tärkeää. Myrkytystietokeskuksesta voi saada tietoa toksiineista ja käänteislääkkeistä.
Tamponaatio
Sydämen tamponaatio on hätätilanne, jossa sydänpussiin (pussi, johon sydän on suljettu) kertyy nestettä. Nesteen kertyminen johtaa veren pumppauksen tehottomuuteen, mikä voi johtaa sydänpysähdykseen. EKG-oireita ovat kapea QRS-kompleksi ja nopea syke. Fyysisiä oireita ovat kaulalaskimon pullistuma (JVD), pulssin puuttuminen tai pulssin tunnusteluvaikeudet sekä sydänpussin sisällä olevan nesteen aiheuttamat vaimeat sydänäänet. Sydämen tamponaation suositeltava hoito on sydänpussin tyhjennys.
Pännäispneumothorax
Pännäispneumothorax syntyy, kun ilma pääsee keuhkopussitilaan ja estyy poistumasta luonnollisesti. Tämä johtaa jännityksen kertymiseen, joka aiheuttaa rintakehän sisäisen rakenteen siirtymiä, jotka voivat johtaa nopeasti sydän- ja verenkiertoelimistön romahtamiseen ja kuolemaan. EKG-oireita ovat kapeat QRS-kompleksit ja nopea syke. Fyysisiä merkkejä ovat JVD, henkitorven poikkeama, epätasaiset hengitysäänet, hengitysvaikeudet ja se, ettei pulssia tunnu elvytyksellä. Jännityspneumothoraxin hoito on neuladekompressio.
Tromboosi (sydän: akuutti, massiivinen sydäninfarkti)
Sepelvaltimotromboosi on sepelvaltimon sisäinen verenvirtauksen tukkeutuminen tai estyminen, jonka aiheuttaa verisuonessa hyytynyt veri. Hyytynyt veri aiheuttaa akuutin sydäninfarktin, joka tuhoaa sydänlihaksen ja voi johtaa äkkikuolemaan tukoksen sijainnista riippuen.
EKG-oireita PEA:n aikana, jotka viittaavat sepelvaltimotromboosiin, ovat ST-segmenttimuutokset, T-aaltoinversiot ja/tai Q-aallot. Fyysisiä merkkejä ovat kohonneet sydänmarkkerit laboratoriokokeissa.
Potilaille, joilla on sydänpysähdys ja joilla ei ole tunnettua keuhkoemboliaa (PE), elvytyksen aikana annetusta rutiininomaisesta fibrinolyyttisestä hoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä, eikä sitä suositella.
Sepelvaltimotromboosin hoitoon ennen sydänpysähdystä kuuluu fibrinolyyttisen hoidon tai PCI:n (perkutaaninen sepelvaltimotoimenpide) käyttö. Yleisin PCI-toimenpide on sepelvaltimoiden pallolaajennus stentin asettamisen kanssa tai ilman sitä.
Tromboosi (keuhkot: massiivinen keuhkoembolia)
Pulmonaalinen trombi tai keuhkoembolia (PE) on keuhkojen päävaltimon tukkeuma, joka voi johtaa nopeasti hengityksen romahtamiseen ja äkkikuolemaan. EKG-merkkejä PE:stä ovat kapea QRS-kompleksi ja nopea syke. Fyysisiä merkkejä ovat mm. elvytyksellä tuntuva pulssittomuus, laajentuneet kaulasuonet, positiivinen d-dimeerikoe, aiempi positiivinen verisuonitukos- tai keuhkoahtaumatautikoe. Hoitoon kuuluu kirurginen toimenpide (keuhkotrombektomia) ja fibrinolyyttinen hoito.
Trauma
H:n ja T:n lopullinen erotusdiagnoosi on trauma. Trauma voi olla syynä pulssittomaan pysähtymiseen, ja potilaan fyysisen tilan ja anamneesin asianmukaisen arvioinnin pitäisi paljastaa mahdolliset traumaattiset vammat. Jokaista traumaattista vammaa on hoidettava tarpeen mukaan, jotta voidaan korjata mahdollinen palautuva syy tai sykkeettömään pysähtymiseen myötävaikuttava tekijä. Trauma poistettiin T:stä, mutta sitä on edelleen pidettävä tärkeänä arvioitaessa kaikkia sydänpysähdyksen saaneita henkilöitä.
Lataa H:n ja T:n PDF-tiedosto
Lue lisää kurssista…